Tutkijan tai taiteilijan pätevyyden hankinta - ja siihen liittyvien välineiden hallussapito - taikka ammatillinen järjestäytyminen johtaa kastiin ihmisiä, joille ei ole työmarkkinoilla tai yhteiskunnassa tilaa.
Heidän katsotaan tuottavan ajatuksia ja elävän niillä, työllistyvän omassa työssään - ilman korvauksia.
ks. lisää HS "Taiteilijat ja tutkijat marssivat ulos ministeriöstä", 29.1.2008. Huom. tämä juttu on julkaistu Kulttuuri- ei politiikka- tai taloussivuilla, jossa muita AY-liikkeiden asioita käsitellään. Huomaa erityisesti:
'Työttömyysturva saatetaan evätä muun muassa siksi, että hakija kuuluu alansa ammattiliittoon tai yleishyödylliseen yhdistykseen.
Ohjeiden lähtökohta on, ettei työttömyysturvaa saa, jos taiteilija tai tutkija työllistyy omassa työssään. Todiste omassa työssä työllistymistä voi olla liiton jäsenyyden ja apurahan hakemisen lisäksi esimerkiksi taide- tai tiedealan koulutus ja pensseleiden hallussapito.
"Sillä, onko toiminnasta tuloja vai ei, ei ole merkitystä arvioitaessa toiminnan työllistävyyttä", ohjeissa lukee.
Tiistaina kuulemistilaisuudessa ohjeen esitelleen ylitarkastajan Timo Melingin mielestä taiteilijoiden ja tieteentekijöiden kritiikki ei ole oikeutettua.
"Tässä on pyritty parantamaan näitä ohjeita niin paljon kuin voimassa oleva laki sallii."'
Jatkan Suomen Akatemian hakemuksen tekemistä. Se pohjaa palkkaan, ei apurahaan, joten voin hakea sitä näin työttömänäkin. Toisin olisi Emil Aaltosen säätiön apurahojen kanssa. Niiden hakuaika on nyt, mutta jos niitä hakisin, työllistyisin omassa työssäni. Tämä kaikki 1366 euron kuukausittaisen apurahatulon takia. Miten tuolla apurahalla voi selvitä ainakaan pääkaupunkiseudulla - tekemättä muita töitä?"Nuoren tutkijan apurahan tarkoituksena on mahdollistaa nuoren lahjakkaan tutkijan omistautuminen vuoden ajaksi tutkimustyöhönsä muusta työstä vapaana. Nuoren tutkijan apuraha muodostuu henkilökohtaisesta apurahasta, jonka suuruus väitöskirjatyön tekijöille on 14.400 euroa (väitelleille tutkijoille 16.400 euroa) sekä 3.500 euron määrärahasta tutkimuksen kuluihin ja eläkevakuutuksen ottamiseen. Lisäksi apurahan saajan pääainelaitokselle voidaan tarvittaessa maksaa 2.400 euroa yleiskustannuslisää. Nuoren tutkijan apuraha on mahdollista saada kolmena vuotena, mutta se myönnetään vain vuodeksi kerrallaan."
NB: Siis ainakaan yhden hengen talous ei tällä selviäisi. Onkohan politiikkana suosia pariskuntia - toivottavasti edes toisella olisi muu palkkatyö, mutta tietenkin sellaisia, joilla ei ole kuluja vieviä lapsia tai lemmikkejä. Ja pitäisikö vielä sitoutua kolmeksi vuodeksi?
Mutta toisaalta - näistä apurahoista on kova kisa! Menetettyään työttömyyskorvausen päätettyään hakea apurahaa, tutkija ei välttämättä sitä saakaan. Siis ei saa edes sitä rahoitusta, joka jonkun tilille pötkähtää sitten joskus. Minunkin kommentit voitaisiin siis sivuuttaa lausahduksella: "Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista!"
Kommentit