Konferenssi oli tosi mukava. Oli paljon tuttuja, melkein liikaa, sillä ei meinannut ehtiä keskustelemaan  kenenkaan kanssa, joitakuita lähinnä moikkaamaan. Mutta kuitenkin kiva nähdä kaikkia suomalaisia, britti-, wienin ynnä muita tuttuja ja tavata uusia tyyppejä, vaikkakin lyhyesti.
Paljon kaikkea mielenkiintoista tuli taas kuultua ja ajateltua. Konferenssin avajaisissa tanssittiin unkarilaisia kansantansseja vahan turhankin pitkaan (aika outoa, vasemmistolaisyliopistossa ja politiikantutkijoille yms.), mutta kenties siitä hyvästä viinia ja pikkunaposteltavaa riitti. Kuuntelin lähinnä 'politics and arts' sektiossa, mutta kävin myös parissa politiikan teorian ja paikallispolitiikan paneelissa.
Mette Marie ja Karen olivat luonani kylässä vielä pari päivää konferenssin jälkeenkin. (Collegiumista saa lainaan laatuhetekoita petivaatteineen ja pyyhkeineen, eli tervetuloa kylään!) Olimme kaikki aika poikki väitöskirjan viimeistelystä, joten biletys jäi vähemmälle ja otimme aikaa nukkumiseen ja lepäämiseen. Sunnuntaina vietimme neljä tuntia Szechenyi-kylpylässä parin muun kolleegan kanssa. Ja illan istuimme kasvisravintolassa, syömässä hyvin ja pelaamassa Mastermindia (nopein voitto tuli tietenkin yhdistämällä psykologiaa ja logiikkaa). Todella rentouttavaa!
Maanantai meni etelä-Pestissä poliisilaitoksella, sillä Mette Marien laukku varastettiin lauantaina konferenssissa. Paikalle kutsuttiin oikein sympaattinen tulkki, joten minä ja Karen kävimme tsekkaamassa välillä paikalliset nähdävyydet, kuten uuden Kansallisteatterin ja 'Taiteiden palatsin', ja ostamassa Metelle tuliaisiksi viiniä ja paprikaa. Löysimme Hallér utcan alkupäästä loistavan pikkukaupan joka möi itsetehtyjä leivonnaisia (loistavia pogácsoja, unkarilaisia skonsseja) ja jäätelöitä. Illalla Meten lähdettyä nautimme Karenin kanssa unkarilaisia ja belgialaisia oluita, ja nautimme elämästä.
Taiteiden palatsissa ostin lipun Budapestin MOL Jazzfestareiden huomiseen avauskonserttiin (2500ft), jossa soittaa mm. Jason Moran, loistava amerikkalainen jazz-mies, jonka konsertin kuulin toukokuussa Wienissä, ja jonka mainitsin kertaalleen jopa viime viikon konferenssissakin esimerkkinä siitä kuinka musiikki voi pelata kuvilla.
Mutta nyt siis jälleen töihin!
ps. Piti tietenkin lisätä vielä tämä kunnon turisti/lomakuva. Konferenssi pidettiin takana näkyvän suuren kauppahallin vieressä entisessä Marx-yliopistossa. Nämä tuopit hyvää unkarilaista olutta joimme legendaarisessa For Sale Pubissa konferenssin jälkeen, ilmankos hymyilemme leveästi!