suomeen?
1) ystävämme hesari uutisoi (siis kuuntelen radio helsinkiä), että suomessa syödään euroopan kolmanneksi kalleinta ruokaa.
2) suomessa ei voi asua sekakämpissä (eli ei parisuhteessa mutta samassa asunnossa eri sukupuolta olevan kämppiksen kanssa) ilman, että joutuu tekemään tiukkaa selvitystä suhteesta. HYY ja KELA riitelevät, mutta ovat samoilla linjoilla, että tämä on tyhmää. ja niin onkin.

moni ei jaa jääkaappinsa sisältöä kämppiksensä kanssa. eli harva yhdessä asuva on yhtä yksikköä. se kuitenkin kannattaisi, sillä em. ruokakulut pienenevät. kannatan tiläpäisiä ja joustavia ruokakuntia!

pyrin yhä asumaan yksin helsingissä, haen yhä vuokra-asuntoa. uskomatonta on se, että on valmis maksamaan huomattavat määrät vuokraa (usein tuplat siitä mitä pitäisi berliinissä), mutta silti joutuu "hakemaan" asuntoa ja "tulemaan valituksi" siihen. vaikka minulla onkin pitkäaikaista hakukokemusta mm. apurahoista, saa nähdä miten onnistun. olen todennut, että iso yksiö välttää.

vuokran päälle tulee sitten ne ruokakulut ja kaikenlaiset muut sälät. eli tilaanko sanomalehden, hankinko telkkarin jne.? mietin toki onko tässä mitään järkeä. toisaalta joskus olisi kiva saada omaa tilaa. voisi vaikka tutustua itseensä välillä, eikä pelkästään uusiin kämppiksiin.

kävin tässä juuri eurostatin webbisibuilla etsimmässä lisää tietoa. eurostat yearbook 2006-07 kertoo mm., että keskimäärin kotitalouksissa asuu 2-3 henkeä, paitsi että tuloksia ei ole kalliin elintason (tai siis -kustannusten) maista suomesta, tanskasta, irlannista ja ruotsista, sekä puolasta.

juuri julkaistu syömis-, juomis- ja tupakointikustannusten vertalu kertoo, että suomessa olisi edullisempaa tupakoida kuin aiemmissa kotimaissani englannissa ja saksassa. pitäisiköhän aloitta taas..? poltin sen kunniaksi yhden valkovenäjältä ostetun tupakan, ja totesin etten viitsi.

saattaa olla että jatkan kuitenkin tätä blogausta. lähden sitä ennen juomaan hellepäivän kunniaksi yhden vertailussa edulliseksi todetun saksalaisen oluen. hyvää viikonloppua!