pitkä viikonloppu wienissä oli hektinen kuten voi arvata. tapasin kolmea naistutkijaa, joiden kanssa olen ystävystynyt tosi hyvin. olen siis istunut kahviloissa ja baareissa, kiertänyt joulumarkkinoita schönbrunnia myöten. tapasin myös tietty irma-'tätini' (sippa-tätini hyvän ystävän) miehineen. kävin myös entisellä työpaikallani ja ex-kodissani, jossa asuu nykyään mukava suomalainen perhe. miten vauhdikas ja kuitenkin rentouttava matka!
ehdin siinä tohakassa tehdä life-planin. jos muuta ei tule vastaan (nämä eivät ole lupauksia vaan aikeita!), niin yritän olla suomessa ensi syksynä. ja sitten mennä keväällä pitkälle matkalle argentiinaan. en siis stressaa työnhausta englantiin, jonne minun olisi kuitenkin vaikea palata kunnon töihin ilman julkaisuja. 'vakava' elämä saa alkaa vasta kun olen 30-v.! tosin, ystäväni vakuuttivat, etteivät ole vielä nelikymppisinäkään ole vakavaa elämää aloittaneet. mielestäni tämä on tosi hyvä päätös, ja säästää minut ylemmääräiseltä stressiltä nyt ja keväällä. kyllä kannatti nauttia pari joulupunssia (sissi-joulupunssia saa schönbrunista) ja glögi.
ja tänään on unkarissa 5.joulukuuta, jota oppositio tahtoo muistella viimevuotisen epäonnistuneen kansanäänestyksensä eli 'sen ettei rajantakaiset unkarilaiset saakaan kaksoiskansalaisuutta'. hullua! kaikenlaisia muistopäiviä... huomenna juhlin lähetystössä sitä, että lenin antoi suomelle mikulásiksi eli unkarilaisittain pikkujoululahjaksi itsenäisyyden! (6.12. nimittäin vietetään unkarissa mikulásia, mikkelinpäivää: saa nähdöä tuleeko itse suomalainen joulupukki tänne tänäkin vuonna)