politiikan tutkijan näkökulmasta nämä vaalit ovat tosi mielenkiintoiset:
1) tasapaksuista puolueista, hymypojan ja vanhan ketun johtama puolue voitti ammattiyhdistysjuonittelijan. keskustan casanova teki hyvän tuloksen ja piti puolueensa eduskunnan suurinpana, muttei nostanut puoluettaan. mielikuvilla on siis pelattu paljon.
2) riittävätkö nämä mielikuvat? äänestysinto laski. kiinnostavia aiheita ei ollut. puolueet eivät erottautuneet  en usko (vaikka se äkkiseltään numerojen mukaan loogiselta vaikuttaisikin), että tämä kertoisi siitä, että demarien kannattajat jäivät kotiin SAK:n mainosjupakan jälkeen.
3) johtuuko mielikuvapolitiikka siitä, että politiikkaa käsitellään vain mielikuvien tasolla ja mediailmiönä?  ihmettelin, että kolleegani politiikantutkijat olivat poissa vaalistudioista, åbo akademien dosenttia vaalitutkija kimmo grönlundia, toisen polven politiikantutkijaa, yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston johtajaa sami borgia lukuunottamatta sekä eu-tutkijaa teija tiilikaista. mediatutkijoista esimerkiksi mielestäni anu kantola on fiksu ja pätevä alallaan. mutta eduskuntavaaleissa lienee kysymys politiikasta ei mediasta. pikemminkin olisi kiinnostavaa mediatutkimuksen näkökulmasta analysoida sitä miten media kuvaa vaaleja ja politiikkaa. muut politiikan kommentoijat ylellä olivat myös median edustajia (ja minua suositumpia blogaajia), toimittaja unto hämäläinen (entinen tuhatkunta-sukupolven kokoomusaktivisti) ja ylen politiikan toimituksen johtaja (lentäjä) olli ainola, sekä lopulta ylen atte jääskeläinen. kollegat, toverit politiikantutkijat missä te olitte? vai eikö mediaa kiinnosta politiikan asiantuntijoiden, tutkijoiden ajatukset?
no kyllä ainakin jotkut kommentoivat: iloitsin, että tuija parvikko, kollegani jyväskylästä, on tänä iltana kommentoimassa vaaleja suomalaisille katsojille ruotsin televisiossa. minä itse näistä asioista pystyn sanomaan asioita lähinnä vertailevasta näkökulmasta, mutta näin media-analyysistä voin sanoa, että grafiikkaa myöten sekä mtv3:n ja ylen vaaliohjelmat olivat heikkoja. maikkarilla tulokset oli sekavasti esitetty. unkarissa oli esillä päivänpolitiikkan keskittynyt ja teknograattinen politiikantutkimus, mutta heille sentään tehtiin tilaa politiikan mutu-tutkimuksen ja julkkisehdokkaiden pohdinnan sijaan. siellä naisia tuskin nähtiin kommentoimassa, toimittamassa tai politiikassa, suomessa sentään hieman enemmän. kuitenkin unkarissa kaikkien vaalien tv-kommentoijien, samoin kuin tv-kanavien omat poliittiset valinnat olivat tiedossa - ja niistä ja niiden perusteella jopa keskusteltiin.

molemmissa konteksteissa olisi ollut hyvä kuulla politiikasta sekä teoreettisemmasta näkökulmasta, puolue-eroista ja identifioinnista, mutta myös siitä mitä paikallisissa vaalipiireissä tapahtui.

yksi jännimmistä poliittisista teoista oli se, että aiemmin mainitsemassani etelä-savon vaalipiirissä demareiden, vihreiden ja vasemmistoliiton vaaliliitosta meni läpi kaksi ehdokasta: yksi pauliina viitamies (sd.) ja heli järvinen (vihr.!). pois putosi jouni backman vajaan kolmensadan äänen erolla.

unkarilaisissa vaalivalvojaisissa käytiin läpi nimenomaan tämmöisiä yllätyksiä, ei ainoastan annettu aikaa julkkisehdokkaiden kuten juha miedon menestykselle.

tähän samaan tapaukseen liittyen vaalianalyysikoneet jo valvojaisissa olisivat voineet tuottaa dataa uusien ja nais-ehdokkaiden määrästä vaalipiiri ja kansallisella tasolla. sellaista ohjelmaa ei luulisi olevan liian vaikeaa tehdä, kunhan vain päättää, että mitkä ovat kiinnostavia kysymyksiä. (lopulta 2007 valittiin ennätysmäärä 84 naiskansanedustajaa.)

toinen kiinnostava tapaus olisi se, että tanja saarela menetti toistakymmentä tuhatta ääntä, samassa vaalipiirissä kun sauli niinistö voitti. kiinnostavaa oli se, että niinistön yli 60000 ääntä oli lähes kolme kertaa vanhasen äänimäärän (24000) verran uudella maalla - siinä samassa vaalipiirissä timo soini sai 4347 ääntä vähemmän kuin vanhanen. neljäs ääniharava oli heidi hautala, neljäs maria guzenina-richardson.

vähempiäänisistä vaalipiireistä vertailun vuoksi jyrki katainen oli pohjois-savon ääniharava 10800 äänellä, verrattula edellisen hallituksen sisäministeriin kari rajamäkeen (7800) ja pariin muuhun 7000 äänen keskustalaiseen, joista toinen on konkari seppo kääriäinen ja toinen tuore naiskansanedustaja hannakaisa heikkinen.

tarja cronbergin tapauksen jälkeen viimeistään nyt voisi todeta, että itä-suomen vaalipiirit on yhdistettävä.

anu kantola arvioi, että politiikka palaa politiikkaan kokoomuksen menestyksen myötä. toivotaan niin.  edessä ovat mielenkiintoiset hallitusneuvottelut - ja politiikantekoa.

---

niin, ja näin henkilökohtaisella tasolla onnea aiemmin mainituille johanna sumuvuorelle, ville niinistölle ja paavo arhinmäelle, sekä heli järviselle! toivottavasti tämä ja muidenkin puolueiden nuori polvi saa aikaan uutta ilmapiiriä eduskunnassa!