Supon uusi pääjohtaja Ilkka Salmi otti kantaa YLE:lle STASI-aineistoon:
- Se miten tätä asiaa lähestytään historiantutkimuksellisesti, niin se on varmasti selvitettävä asia. Minä uskon, että ansioituneet tutkijat pystyvät jollain aikavälillä arvioimaan mikä merkitys tällä on Suomen lähihistorian kannalta, Salmi sanoi.

Tätäpä lausuntoa ja sen merkityksiä sitten mietti tuossa vieressä unkarilainen historiantutkijakollegani.

Ja minä jatkan: Mitä tarkoittaa, että voisi selvittää miten tätä asiaa lähestytään historiantutkimuksellisesti? Historiassa näistä aiheista on ainakin muualla puhuttu paljon niin sisällön kuin metodologian puolesta. Onko tässä Suomen tapauksessa jotain radikaalisti uutta ja erilaista? Mitä tarkoittaa "jollain aikavälillä"? Taikka "ansioituneet" tutkijat?

Jotenkin minusta tuntuu siltä, että Suomessa ei olla tässä sodan ja kylmän sodan käsittelemisessä päästy yhtä pitkälle kuin muualla Euroopassa, idässä taikka lännessä.

Ei sillä että tarvitsisi politisoida asiaa ja heittää paskaa toisten päälle. Mutta onhan aika käsittämätöntä kuinka tätä aihetta lähestytään tai ehkä pikemminkin ollaan lähestymättä.

Mitä laajempaa merkitystä on suomalaisille, ennakkokäsityksillemme ja täällä käytävälle keskustelulle sillä että tiettystä osasta menneisyydestämme ei ole käyty julkista keskustelua. Tämä voi liittyä myös vaikka Lapin polttamiseen - ja keskusteluista jääneeseen miinottamiseen. Usein kun esimerkiksi tutkijat katsovat muita maita, he argumentoivat, että tiettyjen keskustelujen käyminen ja niiden käymättäjättäminen on vaikuttanut poliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun (esim. holocaust keskustelu Saksassa tai sen puute kylmänsodanaikaisessa ja aika pitkälle myös nykyisessä Itä-Euroopassa).