kuten aiemmin mainitsin, olisin tahtonut kovasti osallistua tutkijoiden ja taiteilojoiden ynnä muiden tieteen ja kulttuurin pätkätyöläisten tatusotu-mielenosoitukseen, mutta lensin vasta muutaman tunnin viiveellä 32 kiloisen matkalaukun ynnä muun kanssa suomeen. tatusotu-blogissa on kuitenkin miekkarista kuvia, videoita ja puheita. käykääpä katsomassa! siitä minusta ei ole ollut riittävästi infoa mediassa.
liityin myös äskettäin tieteentekijöiden liittoon, mikä tarkoittaa, että olen tieteentekijä suomessa. opetusvuosinani 2002-04 englannissa (eli ennen apurahakausia keski-euroopassa) olin toki AUT-liitossa - eli 'vanhojen' yliopistojen opettajien liitossa. niinä vuosina onnistuimme kampanjoimaan paransimme yliopistoväen palkkausta, joka oli jäänyt hurjasti jälkeen muista, myös nk. entisistä ammattikorkeakouluista.
englannissa aivovuoto on yhä ongelma: se suuntautuu lähinnä atlantin toiselle puolelle ja irlantiin, jossa palkat ovat korkeammat. sitä paikataan palkkaamalla ulkomaalaisia tutkijoita, lähinnä saksasta - jossa tilanne on huono, mutta myös pohjoismaista ja (läntisen) keski-euroopan maista yleensä. saksassa tietysti erityisesti nuoren polven työllistyminen on huono. moni tekee töitä ilmaiseksi laitoksille työpaikkoja odotellessa tai opettaa kurssia, josta saa 500 euroa lukukaudessa.
toinen ongelma britti ylioopistojen rekrytoinnissa on se, että paikallisia opiskelijoita ei saada kiinnostumaan yliopistourassa jatko-opiskeluvaiheessa. harva suorittaa MA-tutkinnon. niihin ja PhD-opintoihin on vähän rahoitusta. esimerkiksi, kun aloitin väikkärini teon 2001, brittien valtiollinen yhteiskuntatieteiden rahoittaja ESRC rahoitti alle 80 aloittavaa PhD-opiskelijaa. olin heistä yksi: sain EU-opiskelijoille suunnitellun 'fees only' stipendin lukuvuosimaksuihin.
ei ole ihme, ettei kalliin elintason maassa uskalla lähteä erityisesti lukuvuosimaksuista kertyneet lainat kainalossaan epävarmalle ja kilpailun kiristämälle tutkijanuralle, kun samasta stressistä ja kiireestä saa humanistitutkinnollakin monta kertaa isomman kuukausipalkan talouselämän puolella.
***
mitenkähän käy suomessa? olen kannattanut perustuloa niin kauan kuin muistan. varmaan puhuttiin asiasta ville niinistönkin kanssa lontoossa vuonna 1999. hieno ja fiksu ajatus. mutta nyt kuitenkin hieman hirvittää, että jos se onnistuisi, kävisikö niin, että kaikki tieteen- ja taiteentekijät jäisimme pelkästään sen varaan? jokuhan voisi päätellä, että kyllähän te nyt selviätte elämästä hengissä, ja keksiä että vain 'oikeista töistä' voidaan sitten maksaa palkkaa.
kai lopulta kysymys on siitä, mikä on taiteellisen ja tieteellisen työn arvo? miten arvioida ja arvostaa asioita ja ajoituksia, joiden suoraa merkitystä yleiseen hyvinvointiin - kuten talouteen, terveyteen sekä maailman- ja tulevaisuudenkuvaan - ei ainakaan nykymittareilla saada selville?