tämä on oikeastaan eilinen kirjoitus, en vain saanut sitä liitettyä eilisessä nettikahvilassa...
Ennen vappua minulle kerrottiin, että vapunpäivänä kannattaa varoa ja pysytellä sisällä Kreuzbergissa. Menimme Umutin ja berliiniläisen ystävämme Maxin kanssa vappukävelylle keskustaan ja bongasimme parit punaliput ja ammattiyhdistysliikkeen bileet. Olimme hieman myöhässä poliittisesta annista – paikalla soi jo rokki ja nautimme lounasta. Minulla oli mahakipu ja päänsärky jo aamusta, joten menin välillä kotiin nukkumaan.
Illalla lähdin ulos katselemaan Kreuzbergin meininkiä Umutin ja hänen täällä asuvan transylvanialaisen ystävänsä ja kolleegansa kanssa. Pohjoisosassa meidän kaupunginosaa olikin tosi isot katubileet, Myfest, käynnissä. Monien kortteleiden kokoisella alueella oli kymmeniä lavoja joissa soi kaikenlainen musiikki punkista ja hevistä turkkilaispoppiin. Paikalla oli nuorisoa laidasta laitaan (toki enimmäkseen semmoista kreuzbergilaistyylistä vaihtoehtonuorisoa) ja berliinin turkkilaisia ja muita etnisiä vähemmistöjä. Tottakai paikalla oli myös ainakin kymmenittäin poliisiautoja, joita olimme koko päivän nähneet ajavan mellakka-autoissaan, mellakkavarustuksessa. Lähdimme kohti kotikulmia yhdeksän aikaan, sen jälkeen alkoikin jo hieman paukkua ja rytistä.
Tämän vuoden vappu oli kuitenkin rauhallinen. Kun Berliner Morgenpostin mukaan 1.5.2000 loukkaantui 226 poliisia ja 401 juhlijaa, ja vuotta myöhemmin 166 poliisia ja 616 juhlijaa, eiliset loukkaantui vain 2 poliisia ja 65 juhlijaa. Paikalle tuotujen poliisien määrä oli vuonna 2000 6765 ja vuonna 2001 9000, kun taas eilen poliiseja oli vähemmän kuin koskaan 2000-luvulla, 550. Kuulemma tänä vuonna poliisit olivat paikallisia berliiniläisiä, eikä baierilaisia.
--
Oli tosi hauskaa kulkea täällä turkkilaisen ystäväni Umutin kanssa. Hänen mukaansa Berliini, tai ainakaan tämä osa sitä, ei ole kovin saksalainen kaupunki, jos joka toinen vastaantulija on turkkilainen. Umut puhuikin sitten kaupoissa ja kadulla turkkia. Sanoi kyllä, että ei ole helppoa ymmärtää kolmannen ja neljännen sukupolven maahanmuuttajien turkkia. Nuoriso puhuu saksalaisilla äänenpainoilla ja käyttää seassa saksankielen sanoja.
--
Itse olen totutellut saksaan. Keskimäärin ei ole mitään ongelmia, mutta nyt kun on ollut näitä saksaa puhumattomia vieraita, olemme puhuneet saksalaistenkin kanssa englantia. Mutta eiköhän tämä tästä. Tätä kirjoittaessani huomasin, että silloin tällöin taivutan ja kirjoitan suomea unkarilaisittain. Luulisi, ettei kaksi kuukautta saksassa kovasti vaikuta suomeeni. Vaikka ehkä jo nyt kieleni – missä kansallisessa muodossa tahansa – on varsinasta sillisalaattia, joka varmaan kiinnostaisi lingvistejä.
Toisaalta saksan puhumiseen tarvitaan ihan eri lihaksia kuin esimerkiksi englannin ja unkarin, pitää alkaa harjoittaa niitä.
Kommentit