[MATKUSTAMISTA] Giessenin ja Marburgin matka männäviikonloppuna meni hyvin. Yliopistokaupungit olivat mukavia, pieniä, ja muistuttivat Englantia. Tutustuimme tosi hyvin Claudian ja Johanneksen kanssa – jotka siis juhlivat valmistujaisissani Helsingissä syksyllä, kun sattuivat olemaan maassa. Prekariaattitutkijoiden asioita on pohdittu ja muutenkin parannettu maailmaa.
[KULTTUURIA] Kölnin karnevaalit olivat lähellä mutta en mennyt. Missasin samana sunnuntaina olleet Giessenin ja Dessaun karnevaalit. Edellisistä näin paikalle saapuvat juhlijat, jälkimmäisestä pääkadun varteen jääneet pikkuviinapullot. Kuulemma karnevaali kokoontui kotitalomme Porkkanan edessä, ainakin kämppikseni Ursus seurasi menoa tornitalostamme.
Palattuani Dessauhun totesin, ettei ole aikaa miettiä vaan on alettava hommiin eli tein A1-kokoisen julisteen. Se syntyi kohtuullisen näpsäkästi. Tänään ja huomenna on aikaa seuraavan vääntämiseen. Sitten onkin jo pakattava. Torstaina on raati pohtii töitämme ja perjantaina matkaan jo Suomeen.
Tässä välissä kävin tosiaan Budapestissa ja Turassa. Oli tosi kiva käydä majoittumassa Hennalla. Kiitos vielä! Juteltiin paljon näistä kulttuurien välissä olemisista ja Suomeen palaamisista.
[KULTTUURIA] Perjantai-iltana kävimme seuraamassa TV:n keskusteluformaatilla tehtyä illanviettoa: drinkit ja hiukopalat kuuluivat asiaan. Yleisö unkarilaista (kulttuuri)eliittiä. Pääsponsorina oli yksi paikallisista matkapuhelinyhtiöistä, pikkusponsoreina erilaisia trendilehtiä, joiden näytekappaleita saimme koko kassillisen mukaan. Tilaisuus pidettiin linnanomaisessa talossa, jota vasta rakennettiin Munkácsi Mihály utcan ja pääbulevardin Andrássyn kulmaan kun siellä asuin kolme kuukautta keväällä 2002. Mietin, että kuka on varaa ostaa/vuokrata sitä. Nyt siinä on (melko elitistisen) nykytaiteen näyttelytila ja ravintola.
[TIEDETTÄ] Retken pääasia oli Collegium Budapestin seminaari, joka meni olosuhteet huomioiden erinomaisesti. Keskustelua riitti yhtä pitkään kun papereita ja kommentit olivat kannustavia. Kyllä minusta on tärkeää, että olemme esitelleet työtämme unkarilaisyleisölle ja saaneet sieltä palautetta (ensin englanniksi ja sitten seminaarin jälkeen unkariksi): että näin ainakin Suomen akatemian rahoittama projektimme toimii hyvin.
Ehdin myös keskustella torstai-iltapäivänä proffani kanssa, ja tavata ainakin yhtä kollegaa. Mutta töiden jälkeen menin maalle: kaksi päivää tekemättä ei yhtään mitään. Oli aivan upeeta. Harmi, että tänä aamulla piti herätä kello viisi, että saadaan vietyä Mariannan äiti sairaalaan (autolla, rae/räntäsateessa, mikä kesti jonoineen noin kaksi tuntia) saamaan sädehoitoa – ja tietenkään vielä kymmenen aikaankaan sille ei oltu saatu sänkyä. Odotteleminen jatkui lentokentällä, sillä kone oli myöhässä. Nyt istun junassa matkalla Dessauhun. Kello on 17.20. Illaksi pitäisi vielä ehtiä töihin vääntämään niitä julisteita sun muita. Ja blogaamaan tämä kirjoitus, tietty.
--- niin pitäisi, pitäisi, mutta totesin, että olen vähän liian flunssainen ja jäin fiksusti nukkumaan. ja lähdin vasta aamulla töihin.