maanantai, 16. tammikuu 2006
post doc
Täytyy muuten myöntää, että Dr. Emilia Palonen näyttää mielestäni yhä aika huvittavalta. En siis ilmeisesti ole viettänyt viimeistä neljää ja puolta vuotta pelkästään titteliä hakemassa. Tosin, kuten kolleegani täällä sanoi, nyt on jotain josta en koskaan pääse eroon. Vaikka suomalainen karonkka on kuin häät konsanaan, tämä status ei katoa koskaan.
Karonkan sijaan riitää bileitä. Tapasin vanhoja kavereita, mikä oli tosi mukavaa. Eilen vihdoin saavuin kotiin ja kävin jälleen testaamassa talomme saunaa. Rentoutti. Puhdas alku. Sitäpaitsi väitöskirjan ja niiden muutaman muun kirjan kantaminen oli rankkaa, lihaksia voisi vieläkin palautella...
Mutta voitte arvata kuinka helpottunut olen, yksi iso etappi on ohitettu!
Kommentit