Lähetin liitteeni Koneen Säätiöön myöhässä, sillä en ollut ehtinyt niitä paikantaa paperikasoistani. Nyt ovat kaikki todistukset vihdoin yhdessä nipussa. Laitoin vielä perään sähköpostia, ja kysyin onhan kaikki ok. Vastaukseksi sain, että sähköinen hakemukseni ei ole saapunut perille 30.9. mennessä. Onneksi (tällä kertaa tosiaan onneksi niin rasittavalta kun se postiin juokseminen tuntuikin) säätiö edellytti, että hakemukset pitäisi lähettää postitse: Suomesta riitti 30.9. postileima.
Sen jäljelle jääneen sähköisen hakemuksen tiivistelmän, jonka tulostin hakemuspakettiin, tallensin vasta seuraavana päivänä, sillä juoksin postiin jättämään hakemusta. Siitä aikaleimasta ei siis olisi mitään hyötyä, vaikka lähetinkin tiedoston säätiöön.
Nyt odottelen, selviääkö asia.
Mutta kyllä meinasi sydän pysähtyä, että näinkö tutkijanelämän pitää lyödä minua jatkuvasti halolla päähän.

[edit.: ei hätää. hakemus löytyi säätiöstä, ja onneksi siinä oli se paperiversio, josta näki, että olen tosiaan sen tulostanut sunnuntaina. jostain syystä ohjelma luuli, että olin myöhässä. onneksi oli yhteydessä säätiöön jälkeenpäin, muuten se olisi jäänyt huomioimatta!]