kylläpä yllätti aamulla, kun katsoin ulos. ehkä se 36.9'c lämpo ja keuhkoissa tuntuva kröhä olikin osaltaan sen merkkejä eikä vain sitä, että oli istunut tunti tolkulla lukemassa kirjaa keuhkot lytyssä. sataa ensi lunta.
radio kertoo, että itävallassa, alppien pohjoispuolella, tuli 50cm lunta 24 tunnin aikana.
se vähän harmittaa, kun eilen tuli käytyä kävelyllä, ja keksittyä kuinka näissä miljoonissa portaissa, linnavuorella kun asun, voi mukavasti nostaa pulssia. ei sitä liukkaalla niitä viitsi samalla tavalla kipittää.
eilen sitten luin leena lehtolaisen 'kun luulit unohtaneesi'. oli muuten eka lehtolaisen kirja jonka luin, ja oli muuten ihan hauska! hyviä henkilöhahmoja jne. tuli ikävä helsinkiä, jos ehkä savoakin.
aloitin myös lukemaan lukacsin 'tailism and the dialectic' mikä on hänen varhaisen 'history and class consciousness' (sori, en nyt muista näitä suomeksi) -kirjansa ja (alkuperäisen) leninismin/boshevismin puolustus. lukacs haukkuu kriitikkonsa menshevikeiksi. hän lähetti sen aikoinaan lenin instituuttiin pietariin, jossa se melkein tuhottiin epäselvänä argumenttina, kun instituutti muutti sodan aikana, 1941, moskovaan. kirja on lojunut hyllyssäni jo pitkään ja nyt pääsin sen lukemaan. olen siitä aivan innoissani, sillä se koskettaa juuri niitä samoja juttuja, artikulaatiota, prosessin ja hetken käsitteitä, subjektin roolia, kuin mitä minäkin olen pohtinut.
pitää nyt sitten keskittyä lukemiseen seuraava kuukausi. tosin sen lehtolaisen kanssa kävi vähän huonosti: pääsin vasta puoli kolmelta nukkumaan.