tällä kertaa vieraana on kreikkalainen ystäväni georgia, jonka kanssa vietetimme MA-vuosi essexissä. maisterintutkinnon jälkeen georgia työskenteli mm. kreikan big brother -sarjan leikkaajana ja viime vuodet hän on ollut parlamentti avustajana. olemme jälleen kerran kiertäneet kaupunkia, nauttineet kreuzbergin menosta ja katsoneet jalkapalloa. minun kulmillani kreuzbergissa oli jazz-festarit tänä viikonloppuna ja koko bergmannstrasse muuttui festarialueeksi. paitsi neljä lavaa musiikkia kadun täyttivät kojut ja ihmiset.
mutta eilen me myös pelasimme jalkapalloa, tai siis minä ja saksan parlamentissa avustava ystäväni eva ystävineen. oli aika yllättynyt kuinka hyvin pallon potkiminen sekä oma erikoisalani eli pusku - uudet rillitkään eivät olleet edes vaarassa - ja taklaukset, oops, sujuivat. en muista että olisin kymmeneen vuoteen tai ehkä sitten yläasteajan sitä tehnyt, mutta onneksi taannoin ringetteä pelatessa tu. saimme kaikki aikaan hienoja maaleja - kylläpä kannattaa istua telkkarin ääressä iltatolkulla mm-kisojen aikaan!
ajattelin hankkia itsellenikin jalkapallon, sehän olisi hyvä muisto näistä kisoista ja pitäisi kunnossa loppukesän.
--
eilen jalkapalloilun jälkeen näimme myös treptower parkin neuvostomuistomerkin, joka on massiivinen jäänne itä-berliinin ajoilta. minun mielestäni se on sarjassa stalinistisia muistomerkkejä uniikki, sekalaiselta symboliikaltaan, muodoltaan ja dimensioiltaan, vaikka siinä onkin paljon samaa kuin muissa itä-eurooppaan jääneistä muistomerkeistä. evan kanssa jutellessa kävi kuitenkin ilmi, että saksalaisilla on kuitenkin sellainen käsitys, että muistomerkki kertoo kuinka huonoja saksalaiset olivat, ja tällaisen muistomerkin pitäminen 'maan pääkaupungin keskustassa' (siis oikeasti todellakin aika kaukana ja piilossa) on kamalaa. ilmeisesti oikeasti kuitenkaan näin ei ole. muistomerkki esittää tietenkin neukkuja romantisoiden sodan kauheana ja neuvostoliiton pelastajana, mutta niinhän sota olikin, ja niinhän niillä on tietenkin voittajina ollut tapana itsensä esittää omissa monumenteissaan. en valitettavasti  jaksanut helteessä lukea kaikkia tekstejä - kävelimme sitäpaitsi venäjän emmekä saksankielisellä puolella monumenttia, mutta luin kuitenkin muistomerkin huipulta, että neuvostosotilaat ylpeinä pelastivat eurooppalaisen sivilisaation kansallissosialismilta. tietysti kovin mielenkiintoinen tulkinta, jossa neuvostouskosta tuli eurooppalaista sivilisaatiota ja natsiuskosta ei, ja että eurooppalainen sivilisaatio oli siis se hyvistä hyvin...
452px-Soviet_War_Memorial.JPG 
(Tämä valtavan muistomerkin loppuhuipennus. kuva Wikipediasta.)
aivan kuten näkyy stalinismissa oli koloniaalisia piirteitä.
kyllä minun mielestäni muistomerkki pitäisi esteettisen uniikkiutensa ja historiallisen arvonsa puolesta ehdottomasti säilyttää. varsinaista maailman kulttuuriperintöä!
--
georgia on täällä perjantai-aamuun, ja seikkailut jatkunevat, mutta jo sitä ennen, torstaina tulee pikkuveljeni perheineen juhannusvisiitille. näen vihdoin pikkuruisen kolmikuisen veljentyttönen. vähän on tietty sellainen olo, että jos ei muhamet mene vuoren luo, niin vuori sitten tulee vihdoin muhametin luo. hyvä näin! pääsevät nauttimaan aurinkoisesta ja jalkapalloisesta (mikä urheilutoimittajalle varmasti sopii) berliinistä!